Elämyksiä verkossa ennakkotehtävä

Syyskuu on ihan ovella ja on aika aloittaa opinnot elämyksiä verkossa-kurssilla.

Tällä hetkellä päiväni menevät enimmäkseen äitiyslomalaisen arjen askareissa, puolivuotiasta (!) tytärtäni hoitaessa, kotitöitä tehden, ulkoillen vaunujen ja kultaisen noutajan kanssa, mökkeillen (ihana päästä keräämään syksyn satoa), matkaa odotellen (ensi viikolla kutsuu Big Apple!) ja sisustuksesta sekä remonteista haaveillen.
Tämän hetkiset internetistä löytyneet elämykset siis rajoittuvat matkan suunnitteluun, yhteydenpitoon ja tv-ohjelmien sekä elokuvien katseluun.

New Yorkin majoituksemme varasimme AirBnb:n kautta.  Tämä oli ensimmäinen kerta kun tutustuin kyseiseen palveluun. Asunnon etsiminen oli hyvin helppoa hyvien hakukriteerien pohjalta ja pystyin tutustumaan asuntoon kuvien ja tekstien perusteella, lukemaan muiden majoittujien antamia arvosteluja kuten myös tutustumaan sijaintiin kartan avulla käyttämällä Googlemapsia. Googlemaps on loistava työkalu ja elämyksen tarjoaja, jonka avulla pääsee tutustumaan alueeseen katukuvien avulla ja näin ollen saa aivan erilaisen kuvan kohteesta jo ennen kuin matka on alkanut. Palvelu tarjoaa myös faktoja alueesta, kuvagallerian, satelliittikuvia ja neuvoja miten liikkua paikasta toiseen. 
Tällä hetkellä tuntuu, että puolet elämyksestä on jo toteutettu - loppu sitten perillä kohteessa. Odotan mielenkiinnolla ja pienellä jännitykselläkin vastaako huoneisto odotuksiamme ja minkälainen henkilö meren toisella puolella meitä odottaa kotiinsa.

Nykyään television katselemiselle on hyvin vähän aikaa. Loistava apu kiireiselle kotiäidille on Elisa Viihde. Tätä kautta pääsen missä vaan milloin vaan tallentamaan haluamiani ohjelmia, tutustumaan tuleviin ohjelmiin, vuokraamaan elokuvia ja katselemaan niitä mm tabletilla. Enää ei tarvitse erikseen lähteä videovuokraamoon asioimaan vaan aikaa säästämällä valitsen itselleni sopivan hetken elokuvan katselemiseen.

Matkan jälkeen aion kokeilla erilaista elämystä verkossa ja tehdä ruokaostokseni verkossa. K-Citymarket on laajentanut ostoksen kotiinkuljetuksen myös Espooseen ja Kauniaisiin! Mikä mukavampaa että jetlagin kourissa ei tarvitse lähteä ruokakauppaan vaan saa ostokset kotiovelle! 

Sosiaalisen median tehtävä - TravelKisses Twitterissä

Travel Kisses työryhmä

                                                        

Ryhmämme koostui lisäkseni Petra Lankisesta, Aija Juvosesta, Sari Myllysestä, Kirsti Lähteenmäestä ja Minna Malankista. 

Mietimme mahdollisimman paljon mielenkiintoa herättävää aihetta ja keksimme TravelKisseen.

Sen ideana on jakaa niin hyvää fiilistä, rakkautta, matkakohdevinkkejä kuin tietenkin pusuja niin kotimaassa kuin ympäri maailmaa. 

Kohderyhmäksi nimesimme etupäässä sinkut ja pariskunnat. 

Kaisan ottama kuva omalta koneelta

Toteutus

Jaoimme etenkin romanttisia kuvia erilaisista matkakohteista ja annoimme vinkkejä mitä eri kohteissa voi tehdä. Seurasimme niin matkanjärjestäjiä, lentoyhtiöitä, twiittaavia yksityishenkilöitä kuin eri maiden ja kaupunkien matkailuorganisaatioita ja pyrimme saamaan heidät seuraamaan meitä ja uudelleentwiittaamaan twiittejämme sekä käymään keskustelua kanssamme. 

Twiittasimme yleensä kuvan ja kuvan kohteeseen tai fiilikseen liittyvän tekstin. Esimerkiksi auringonlaskut saivat paljon kiinnostusta ja kävimme mm Tjäreborgin kanssa keskustelua Kreikan kauneimmista auringonlaskuista. Hieno saavutus oli myös saada Lonely Planet (seuraajia 1,5 miljoonaa) uudelleentwiittamaan valaskuvamme. 

Sovimme, että jokainen meistä twiittaa vähintään kolme kertaa viikossa. Pidimme tapaamisia Google + sivustolla joka viikko, jolloin ideoimme ja käsittelimme keskustelua herättäneitä aiheita. Yhteistyömme ryhmän kesken sujui todella hyvin.

Tavoite

Tavoitteeksemme asetimme 69 seuraajaa, 69 retweettausta, 69 lisäystä suosikiksi. Ja tämän lisäksi tietenkin myös kilpailun voiton! Tavoitteiseen pääseminen vaatisi suurta työtä ja analysointia. Yritimme olla mahdollisimman aktiivisia ympäri vuorokauden ja muistaa myös uudelleentwiitata niin omiamme kuin seurattavien twiittejä. Opimme myös, että mitä vähemmän seurattavia meillä on sitä korkeammaksi tilimme arvo nousee. Tämä oppi toimi hyvin ja lopussa seurasimme vain 25 tiliä, mutta meitä seurasi 96 tiliä! 

Omat kokemukset

Tehtävä oli hyvin mielenkiintoinen ja Twitterin käyttö tuli aika tutuksi. Projektin aikana opimme paljon niin Twitterin perusteista kuin virheemme kautta. Käytimme liikaa @-merkkiä, jonka takia tilimme jäädytettiin mutta onneksi saimme sen pian takaisin! Tämä lisäsi luonnollisesti varovaisuuttamme twiittailussamme, mutta silti pääsimme hienoihin lopputuloksiin. 

Itse en ole Twitteriä aiemmin käyttänyt, mutta nyt tunnen että perusopit ovat hyvin hallinnassa. Tätä projektia olisi voinut jatkaa pitempäänkin ja viikottaiseen twiittaukseen tottui yllättävän hyvin. 

Projektin kautta perustin myös itselleni oman Twitter-tilin, mutta sen käyttö tulevaisuudessa on yhä auki. Tällä hetkellä ainakin tuntuu että olen enemmän Instagram-tyyppi.

Lisätehtävä 2 - Responsiiviset mobiilisivut

Responsiiviset mobiilisivut 

Nykypäivänä on suuri etu mikäli yrityksellä on käytössä responsiiviset mobiilisivut. 
Yritys voi luoda oman mobiilisivuston, jossa on erilainen rakenne ja sisältö kuin tavallisilla verkkosivuilla tai käyttää tavallisia verkkosivujaan responsoivasti niin että kun sivut avataan mobiililaitteella sivut muotoutuvat mobiililaitteelle sopiviksi ja kokoisiksi. Tällöin sivuja ei tarvitse zoomata vaan teksti avatuu suoraan laitteelle sopivaksi. 

Esimerkki Apollomatkat

Matkanjärjestäjä Apollomatkat on luonut oman mobiilisivuston. IPhonella sivulle mentäessä avautuu selkeästi hakupalvelu (suurennuslasi), matkahaku, sen jälkeen vaihtuvat bannerit, äkkilähdöt, kohde-esittelyjä, erilaisia alennuksia, yrityksen yhteystiedot sekä paljon muuta matkaan liittyvää tietoa. Sivuilta pääsee etenemään myös muihin heidän käyttämiin sosiaalisen median työkaluihin (Facebook, Instagram, Pinterest, Youtube ja Twitter).  

Mobiilisovellus vs. responsiiviset mobiilisivut

Mikäli käytetään responsiivistä toteutusta, saadaan varmistettua sivuston ulkoasun toimivuus laitteesta riippumatta. Erillisellä mobiiliversiolla voidaan palvella yleisimpiä laitekokoja käyttävät selaajat. Tästä herääkin kysymys kumpi on sivusto on loppujen lopuksi kannattavampi? Mobiililaitteilla ostosten tekeminen yleistyy jatkuvasti ja on hyvin kuluttajaystävällistä. Mikäli yrityksellä on käytössä mobiiliversio, mutta asiakkaan mobiili ei sitä tue, tämä valitettavasti helposti vie kaupan sivu suun. Näin ollen yrityksen olisi järkevämpää panostaa responsiiviseen internetsivuun kuin mobiilisovellukseen.

Lisätehtävä 1 - Uusi sosiaalisen median työkalu

Facebookin käyttö yrityksen sosiaalisen median työkaluna

Facebook on itselleni yksityishenkilön käyttämänä tuttu, mutta varsin tuntematon yrityksen käytössä.
Tänä päivänä Facebook maailmanlaajuisesti on hyvin suosittu yritysten kesken. Mikäli yritys käyttää sosiaalista mediaa, suurella todennäköisyydellä yrityksen löytää myös Facebookista.

Facebookiin liittyminen

Ennen Facebookiin liittymistä yrityksessä tulee keskustella toimintatavoista ja suurimpana asiana miksi sinne halutaan liittyä. Saman alan yrityksiä kannattaa vakoilla ja tarkistaa minkälaiset sivut kilpailijoilla on. Kun yritys liittyy Facebookiin, se perustaa sinne yritykselle oman sivun. Yrityksen tulee päättää sisällöstä ja kuinka usein sitä päivitetään sekä ketkä Facebookia valvovat ja vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Tulee myös päättää vastaustyyli ja se kenenä esiinnytään (yrityksenä vai oma nimi + yritys).

Sisällön tuottaminen ja kävijöiden aktivoiminen

Sivuille on tärkeää saada kävijöitä ja tykkääjiä. Yrityksen tulee panostaa mielenkiintoiseen sisältöön sekä päivittää mahdollisimman usein, jolloin kiinnostus jatkuu. Kuvia ja videoita kannattaa jakaa. Teksti on monesti tylsää ilman kuvia. Kilpailut tuovat monesti sivulle kävijöitä, mutta yrityksen tulee myös miettiä aikaa jolloin kilpailuja ei ole eli miten saada kävijämäärät kasvamaan ilman kilpailuja. Kilpailuun osallistujaa voidaan vaatia tykkäämään yrityksen sivusta, mutta kilpailuun osallistujaa ei saa pyytää jakamaan tietoa kilpailusta eteenpäin tai taggaamaan nimellä.

Sivujen seuranta

Tilastoja pitää oppia hyödyntämään, jolloin myös sisältö saadaan suunnattua kävijäkunnalle. Tilastoista voi helposti nähdä kävijöiden määrän ja niiden muutokset, sukupuolen, ikähaarukan, eri maat ja Suomen läänit. Tärkeää on myös seurata koska sivuilla on eniten kävijöitä. Samalla voi tarkkailla kilpailijoiden sivujen tykkäystä ja heidän viikottaisten julkaisujen määriä.

Sivujen markkinointi

Facebookissa voi markkinoida yrityksen oman sivun lisäksi sponsoroituina tarinoina, Facebook mainoksina ja sivujulkaisun markkinointina. Facebook mainonta on suht edullista ja sillä voi päästä hyviin myynteihin. Tekstin tulee olla hyvin laadittua ja kuvalla on erittäin suuri osa mainonnassa. 

Lisätehtävä 3 - Näin suunnittelet sosiaalisen median markkinointia

Sosiaalisen median käyttöönotto

Yrityksen on hyvä lähteä liikkeelle muutamista sosiaalisen median työkaluista (esim. omat verkkosivut, mobiilisivut, Facebook ja Twitter) ja lisätä työkalujen käyttöä pikkuhiljaa resurssien ja ajankäytön joustaessa (esim. Google +, Linkedin ja Instagram sekä mahdollisuuksien mukaan erityyppiset blogit). 

Yrityksen nykytilanne

Ennen kuin suunnitelmaa voidaan ryhtyä seuraamaan, tulee yrityksen huomioida oma ja kilpailjoidensa nykytilanne. Eli minkälainen on yrityksen tämän hetkinen verkkonäkyvyys ja mitä yrityksestä puhutaan sekä tarkastetaan millälailla kilpailevat yritykset käyttävät samoja työkaluja eli miten kilpailijat tällä hetkellä näkyvät verkossa.

Sosiaalisen median suunnitelma

Kun suunnitellaan sosiaalisen median markkinointia, tulee lähteä liikkeelle tekemällä sosiaalisen median suunnitelma, jossa tulee huomioida:

- Konkreettinen tavoite ja kohderyhmä
- Sisältö ja siihen käytettävät työkalut (mitä, koska, kuinka paljon)‏ ja sisällönhallinta
- Sisällön laadun varmistaminen, kiinnostaako tietyt asiat varmasti kyseistä kohderyhmää
- Sisällöntuotannon roolit (kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee ja kuinka paljon aikaa käytetään sisällöntuottamiseen ja päivittämiseen)
- Oikeuksien omistus
‏- Vuosikello eli mitä tehdään ja milloin (päivittäinen, viikottainen ja kuukausittainen suunnitelma)
- Seuranta eli minkälaisia mittareita käytetään (kävijämäärät, klikkaukset, tykkäykset, seuraajat, myynnin kehittyminen..)
- Markkinointi eli markkinoidaan sosiaalisessa mediassa 

Kun suunnitelma on valmis, tulee olla tiedossa:

- Miksi sosiaalista mediaa hyödynnetään?
- Mikä on tavoite?
- Kenelle sisältöä tuotetaan?
- Millaista sisältöä?
- Kuinka usein?
- Kuka kirjoittaa?
- Miten seurataan?
- Miten markkinoidaan?

Näistä asioista on hyvä tehdä taulukko, johon kirjoitetaan tehtävänjako eli työntekijät, heidän vastuualueet ja mitä tehdään milloinkin. Taulukon tulee olla realistinen ja sitä tulee päivittää mahdollisimman usein. Työntekijät tulee perehdyttää kunnolla heille annettaviin työtehtäviin, muuten suunnitelmaa ei voida noudattaa. 

Tehtävä 1 - Verkkokaupan merkitys Suomessa

Verkkokaupan kasvu

Suomessa ja lähes ympäri maailmaa verkkokaupan suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Kotimaassa verkkokauppa lähtee yleensä Google hausta ja 80 - 90 % sivujen ensikävijöistä tulee hakukoneiden kautta. Näin ollen hakukoneoptimointi on erittäin tärkeää kaupan saamiseksi. Kilpailu on hyvin kovaa tänä päivänä ja jos yrityksellä ei ole käytössä uutta teknologiaa eikä tarvittavaa osaamista, kauppa kärsii välittömästi.
Yrityksen on myös ymmärrettävä laittaa koko valikoimansa verkkokauppaan. Muulloin kuluttaja luulee, että yrityksellä ei ole kyseistä tuotetta tarjolla vaikka se löytyisikin heidän kaupan hyllyltä. Vain 8 % asiakkaista vaivautuu ottamaan yhteyttä asiakaspalveluun.
Yrityksen on erittäin tärkeä myös päivittää sivustojaan (ja luonnollisesti varastojaan) jatkuvasti, jolloin kuluttaja saa tiedon tuotteiden saatavuudesta. Kuvan puuttuminen tai tuotteen virheelliset tiedot saa asiakkaan vaihtamaan kauppaa.

Kauppaa tehdään yhä vähemmän liikkeissä ja tämän vuoksi moni liike onkin sulkenut ovensa ja siirtänyt kauppansa verkkoon. Matkailuala on hyvä esimerkki tästä; matkatoimistojen määrä kuten myös Contact Centereiden vähenee vuosi vuodelta ja samalla monilta matkailualan ammattilaisilta lähtevät työpaikat alta. 

Verkkokaupat ovat loistava vaihtoehto esimerkiksi pohjoisessa tai syrjäseuduilla asuville. Läheisimpäänkin kaupunkiin voi olla matkoja satoja kilometrejä, mutta verkkokaupan avulla ostokset saa näppärästi tilattua ja valikoimaakin löytyy suuri määrä.

Internetin käyttöajat ja käyttökohteet


TNS Gallup Digitalin vuonna 2014 tehty Net Track tutkimus osoittaa, että yli 3,5 miljoonaa suomalaista käyttää internetiä ainakin kerran viikossa. Vähän alle 3,5 miljoonaa suomalaista käyttää internetiä vähintään viitenä päivänä viikossa. 
Internetissä käytetystä ajasta käytetään eniten viestintään (sosiaalinen verkottuminen, yhteydenpito ja sähköposti), sen jälkeen tulee viihde (multimedia, harrasteet ja kiinnostuksen kohteet, ostokset ja verkkopelaaminen), informaatio (tiedonhaku, surffaaminen, uutiset, koulutus ja itseoppiminen) ja viimeisenä hallinto (asioiden hoito kuten 
laskujen maksaminen, vakuutusasiat ja virastoasiat).
Tällä hetkellä verkkopankissa laskunsa maksaa 86 % väestöstä.

Tilastojen viestiä

Verkkokauppatilaston mukaan vuonna 2013 suomalaiset käyttivät 10,5 miljardia euroa internetostoksiin. Näistä 9 miljardia euroa käytettiin suomen kielisillä sivustoilla ja 1,5 miljardia euroa ulkomaalaisilla sivustoilla. Näistä summista palveluiden osuus oli 57 %, tavarakaupan 42 % ja digitaalisten sisältöjen 1 %. Matkailu on suurin tuoteryhmä (36 %), jonka jälkeen tulevat viihde-elektroniikka ja tietotekniikka (10 %), rahapelit (9 %), pukeutuminen sekä moottoriajoneuvot (6 %), asuminen ja energia sek rahoitus (5 %), pääsy - elokuvaliput, sisustus ja puutarha sekä musiikki ja elokuvat (2 %). Muiden tuoteryhmien ja ja palvelujen osuus on 16 %.   
Voimakkaasti kasvoivat alkoholin, bussiippujen, luontaistuotteiden (sis. ravintolisät), lääkkeiden, matkapuhelintarvikkeiden, ladattavien sisältöjen ja tietokone - ja konsolipelien osto. Osto väheni mm lehtitilauksissa, valokuvatuotteissa, levyissä, autoissa ja veneissä.

Verkkokauppaan vai ei?

Pienten ja keskisuurten yrityksen miettiessään verkkokaupan avaamista tulee tehdä verkkokauppasuunnitelma, jossa huomioidaan seuraavat asiat:

- Kohderyhmät – kenelle tuotteet kohdistetaan?- Palvelu vai tuote – mitä tarjotaan?- Jakelukanavavalinnat – missä markkinoidaan?- Yksin vain yhdessä  - perustaako oma verkkokauppa vai myydäkö tuotteita muualla?

- Mitä jää kassaan – onko verkkokauppa kannattava? 

Verkkokaupan tulos lasketaan kaavalla: 

kävijämäärä (kpl) x konversio % x kate % x keskiostos €.

Yrityksen kannattaa myös tutustua verkkokauppiaan muistilistaan, joka kertoo mitä kaikkia tietoja internetsivuilla on hyvä olla yrityksestä. 

Suomen asema versus muut maat

Suomessa verkkokauppa on yhä aika alkutekijöissä, tosin suosio on noussut viime vuosina.  Sen osuus koko vähittäiskaupasta on alle 8 prosenttia. Tähän vaikuttaa niin Suomen pieni väkiluku kuin väestön luonne. Suomalaiset ovat asioille hitaasti lämpeneviä ja rutiineista pitäviä, ja tämä näkyy myös verkkokaupassa. Miksi ottaa uusia tapoja käyttöön kun vanhatkin toimivat hyvin? Sosiaalisen median kanavat ovat tulleet yhä suurempaan suosioon ja toivon tämän vaikuttavan myös verkkokauppaan. 

Kuitenkin suomalainen kulutti vuonna 2012 verkko-ostoksiin keskimäärin yli 1 900 euroa, kun pohjoismaalaisten keskiarvo on vajaat 1 600 euroa. Eniten Pohjoismaista verkko-ostoksiin käytettiin rahaa Norjassa.

Tehtävä 2 - Jakelukanavat ja Giellajohka

Mikä on sähköinen jakelukanava?

Sähköisellä jakelukanavalla tarkoitetaan internetissä toimivia kanavia kuten internetsivuja  -ja palveluja, joissa esitellään yrityksen tuotteet. Jakelukanavien käyttäjiä ovat niin kuluttaja, yritys kuin matkatoimistokin. Jakelukanavat jaotellaan myynti- ja näkyvyyskanaviin ja ne voivat olla esimerkiksi myyntijärjestelmiä, kotisivuja tai sosiaalisen median sivustoja kuten Facebook.

Yritys Giellajohka

Giellajohka on Lapissa, Kielajoella toimiva matkailuyritys. Giellajohka on avoinna ympäri vuoden ja tarjoaa majoituspalveluja erilaisissa rakennuksissa (ahku, sviitti, mummola ja kalastajan maja) sekä camping mahdollisuuden. Matkailijoiden käytössä on myös ravintolapalvelut ja saunatilat. Yritys sijaitsee lähellä tuntureita ja kansallispuistoa ja ympäristössä voi rentoutua luonnossa liikkuen, vaeltaa ja kalastaa.  

Giellajohkan sivuilta löytyy majoitushinnasto sekä yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti). Heillä on vuonna 2012 perustetut Facebook sivut, joilta löytyy mukava määrä kuvia yrityksestä. Facebook sivuja päivitetään valitettavan harvoin, viimeisin päivitys on helmikuulta. Tykkääjiä on ollut noin 150. 

Google haulla kotisivujen lisäksi löytyy linkitys mm Tripadvisor, Booking.com, Kalapaikka.net, Google Maps, YouTube ja Kalavaanari blogiin.

Tutkimustulokset

MEKin eli matkailun edistämiskeskuksen teettämien jakelukanavaselvityksien potentiaalisista näkyvyys- ja myyntikanavista kulttuurimatkailussa ja kylä - ja outdoorsmatkailussa käsiteltiin viittä eri maata; Saksaa, Iso-Britanniaa, Venäjää, Ranskaa ja Alankomaita. Näiden tulosten perusteella Saksassa ja Iso-Britanniassa on hyvä ottaa huomioon alla olevat seikat.

Saksa

Saksalaisista 86 % käyttää internetiä. Saksalaiset jakavat helposti hyviksi kokemiaan linkkejä ystäviensä kanssa. Yrityksellä tulee olla verkkosivut ja sosiaalisessa mediassa tulee olla aktiivisesti läsnä. Saksassa kulttuuriin keskittyvät blogit ovat yksityishenkilöiden pitämiä.

Saksalaiset tykkäävät käyttää matkanjärjestäjiä ja heidän verkostojaan. Saksassa on paljon matkanjärjestäjiä, jotka voisivat järjestää Suomeen suuntautuvia kiertomatkoja niin ryhmille kuin yksityishenkilöille. Kulttuurimatkailijat haluavat kiinnostavaa viihdettä lomansa ajaksi ja kokea paljon myös lyhyessä ajassa.

Matkanjärjestäjillä on tapana markkinoida tuotetta omissa medioissaan, myös verkossa ja esitteissä. Matkanjärjestäjät investoivat resurssejaan tuotteen markkinointiin ja myynnin edistämiseksi. Usein matkanjärjestäjillä on myös omat kontaktit mediaan.

Erityisesti melonta, pyöräily ja vaellus ovat saksalaisten suosiossa. Skandinavia on suuressa suosiossa upean luontonsa takia, ja Ruotsi ja Norja ovat Suomen suurimpia kilpailijoita. Kalastusmatkat ovat myös suosittuja. Kalastusportaalit ovat kovassa käytössä, sillä niistä löytyy tietoa ja linkkejä matkojen lisäksi kalastajia kiinnostavista aiheista kuten varusteista ja saalista. Erityisesti Norja on kalastusmatkailijoiden suosiossa.

Suosittelisin Giellajohkaa ainakin tutustumaan seuraaviin sivuihin:

Vaellus, Wikinger reisen http://www.wikinger-reisen.de 

Vaellus, Schulz Aktiv Reisen https://www.schulz-aktiv-reisen.de 

Vaellus, Diamir Erlebnisreisen http://www.diamir.de 

Kalastus, Angelreisen.de http://www.angelreisen.de 

Iso-Britannia

Iso-Britannia on USA:n ja Saksan jälkeen maailman suurin matkailijoiden lähtömaa, jonka matkustajapotentiaali on 35 miljoonaa matkustajaa.

Ulkomaanmatkoja tehtiin Iso-Britanniasta vuonna 2010 kaikkiaan 55.0, miljoonaa, joista pakettimatkoja oli 36,1 miljoonaa ja matkoista, 46,7 miljoonaa matkaa tehtiin lentäen.Britit tekevät yli 40 miljoonaa aktiviteetteihin perustuvaa lomamatkaa ulkomaille vuosittain. Suosituimmat aktiviteetit ovat kävely, vaellus,  hiihto ja laskettelu.

Vuonna 2011 19 miljoonassa brittitaloudessa oli internet-yhteys (77% talouksista). Laajakaistayhteys oli jo melkein jokaisen käytössä (93%) ja mobiilipalvelujen uskottiin lisääntyvän.

Sosiaalista mediaa (Facebook ja Twitter) käyttävät eniten 16 – 24 vuotiaat. Käyttäjistä 18% oli yli 65 vuotiaita. Sosiaalisten medioiden käyttö on kasvanut noin 60%. Blogien kirjoittamisen ja lukemisen kasvu on jatkuvaa.

Brittikuluttaja on kohtuullisen kriittinen palvelun tarjoajia kohtaan. Palveluitaan tarjoavalle ja markkinoivalle yritykselle kehityksellä on suuri rooli. Sivujen tulee olla hyvällä maulla tehdyt, tyylikkäästi ja ammattitaitoisesti. Palvelun tarjoajan tulee valita kohderyhmä tarkoin ja kiinnitää erityisesti huomiota kieliasuun.

Vuonna 2010 Suomessa vieraili 263 000 matkustajaa Iso-Britanniasta. Vapaa-ajanmatkalla oli 38 prosenttia. Lähes puolet Iso-Britanniasta saapuneista matkustajista yöpyi Suomessa yhdestä kolmeen yötä ja 35 prosenttia 4-14 yötä. Keskimäärin Suomessa viivyttiin 5,4 yötä. Hotellissa tai motellissa majoittui 65 prosenttia matkustajista.

Brittien vierailut ovat suuntautuneet yleisimmin Helsinkiin tai Lapin alueelle. Näin suosittelisinkin Giellajohkaa ainakin tutustumaan seuraaviin sivuihin:

Kalastus, Visit Finland Fishing, http://www.visitfinland.com/?s=fishing

Vaellus, Hiking in Finland, www.hikinginfinland.com

Vaellus, Virtual Tourist,

http://www.virtualtourist.com/travel/Europe/Finland/TravelGuide-Finland.html

Kehitysideoita

Yrityksellä on internetsivut suomeksi, englanniksi, saksaksi, venäjäksi, viroksi, tanskaksi ja japaniksi. Onko näin monelle eri kielelle tarvetta ja miksi ruotsin kielisiä sivuja ei ole? Saksan kielisten sivujen etusivu tosin on suomeksi...
Hakukoneoptimointia tulisi tehostaa. Google haulla ei löytynyt yritystä ollenkaan. 
Yrityksen kannattaisi miettiä myös yhteistyötä paikallisten muiden yritysten kanssa sekä matkatoimistojen kanssa. 
Bloggaus on hyvin suosittua nykypäivänä ja bloggaajien kutsuminen Lapin sydämeen varmasti toisi yritykselle paljon hyvää markkinointia. 

Yrityksen sivuilla olisi hyvä kertoa miten heille pääsee. Kuinka pitkä matka on lentokentälle ja mitä kuljetusvaihtoehtoja on tarjolla. 
Lisätietoja tulisi antaa vaellus - ja kalastusmahdollisuuksista. Järjestääkö yritys opastettuja retkiä? Järjestääkö yritys ryhmille erilaisia paketteja? Kuinka monta henkilö mahtuu rantasaunaan ja miten sen voi varata?
Oma verkkokauppa tai ainakin varauskalenteri olisi erinomainen lisä sivuille. Tällä hetkellä kuluttajan on hyvin vaikea tietää onko vapaita majapaikkoja tarjolla kysyttynä aikana. Toki varauksen voi aina tehdä esimerkiksi Booking. comin kautta..
Yrityksen kannattaisi hinnoitella yöpyminen ajankohdan mukaan. Tarjoaako yritys ryhmille erikoishintoja? Entä miten majoitus onnistuu lasten kanssa?