Verkkokaupan kasvu
Suomessa ja lähes ympäri maailmaa verkkokaupan suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Kotimaassa verkkokauppa lähtee yleensä Google hausta ja 80 - 90 % sivujen ensikävijöistä tulee hakukoneiden kautta. Näin ollen hakukoneoptimointi on erittäin tärkeää kaupan saamiseksi. Kilpailu on hyvin kovaa tänä päivänä ja jos yrityksellä ei ole käytössä uutta teknologiaa eikä tarvittavaa osaamista, kauppa kärsii välittömästi.
Yrityksen on myös ymmärrettävä laittaa koko valikoimansa verkkokauppaan. Muulloin kuluttaja luulee, että yrityksellä ei ole kyseistä tuotetta tarjolla vaikka se löytyisikin heidän kaupan hyllyltä. Vain 8 % asiakkaista vaivautuu ottamaan yhteyttä asiakaspalveluun.
Yrityksen on erittäin tärkeä myös päivittää sivustojaan (ja luonnollisesti varastojaan) jatkuvasti, jolloin kuluttaja saa tiedon tuotteiden saatavuudesta. Kuvan puuttuminen tai tuotteen virheelliset tiedot saa asiakkaan vaihtamaan kauppaa.
Kauppaa tehdään yhä vähemmän liikkeissä ja tämän vuoksi moni liike onkin sulkenut ovensa ja siirtänyt kauppansa verkkoon. Matkailuala on hyvä esimerkki tästä; matkatoimistojen määrä kuten myös Contact Centereiden vähenee vuosi vuodelta ja samalla monilta matkailualan ammattilaisilta lähtevät työpaikat alta.
Verkkokaupat ovat loistava vaihtoehto esimerkiksi pohjoisessa tai syrjäseuduilla asuville. Läheisimpäänkin kaupunkiin voi olla matkoja satoja kilometrejä, mutta verkkokaupan avulla ostokset saa näppärästi tilattua ja valikoimaakin löytyy suuri määrä.
Internetin käyttöajat ja käyttökohteet
TNS Gallup Digitalin vuonna 2014 tehty Net Track tutkimus osoittaa, että yli 3,5 miljoonaa suomalaista käyttää internetiä ainakin kerran viikossa. Vähän alle 3,5 miljoonaa suomalaista käyttää internetiä vähintään viitenä päivänä viikossa.
Internetissä käytetystä ajasta käytetään eniten viestintään (sosiaalinen verkottuminen, yhteydenpito ja sähköposti), sen jälkeen tulee viihde (multimedia, harrasteet ja kiinnostuksen kohteet, ostokset ja verkkopelaaminen), informaatio (tiedonhaku, surffaaminen, uutiset, koulutus ja itseoppiminen) ja viimeisenä hallinto (asioiden hoito kuten
laskujen maksaminen, vakuutusasiat ja virastoasiat).
Tällä hetkellä verkkopankissa laskunsa maksaa 86 % väestöstä.
Tilastojen viestiä
Verkkokauppatilaston mukaan vuonna 2013 suomalaiset käyttivät 10,5 miljardia euroa internetostoksiin. Näistä 9 miljardia euroa käytettiin suomen kielisillä sivustoilla ja 1,5 miljardia euroa ulkomaalaisilla sivustoilla. Näistä summista palveluiden osuus oli 57 %, tavarakaupan 42 % ja digitaalisten sisältöjen 1 %. Matkailu on suurin tuoteryhmä (36 %), jonka jälkeen tulevat viihde-elektroniikka ja tietotekniikka (10 %), rahapelit (9 %), pukeutuminen sekä moottoriajoneuvot (6 %), asuminen ja energia sek rahoitus (5 %), pääsy - elokuvaliput, sisustus ja puutarha sekä musiikki ja elokuvat (2 %). Muiden tuoteryhmien ja ja palvelujen osuus on 16 %.
Voimakkaasti kasvoivat alkoholin, bussiippujen, luontaistuotteiden (sis. ravintolisät), lääkkeiden, matkapuhelintarvikkeiden, ladattavien sisältöjen ja tietokone - ja konsolipelien osto. Osto väheni mm lehtitilauksissa, valokuvatuotteissa, levyissä, autoissa ja veneissä.
Verkkokauppaan vai ei?
Pienten ja keskisuurten yrityksen miettiessään verkkokaupan avaamista tulee tehdä verkkokauppasuunnitelma, jossa huomioidaan seuraavat asiat:
- Kohderyhmät
– kenelle tuotteet kohdistetaan?- Palvelu
vai tuote – mitä tarjotaan?- Jakelukanavavalinnat
– missä markkinoidaan?- Yksin
vain yhdessä - perustaako oma verkkokauppa vai myydäkö tuotteita muualla?
- Mitä
jää kassaan – onko verkkokauppa kannattava?
Verkkokaupan tulos lasketaan kaavalla:
kävijämäärä (kpl) x konversio % x kate % x keskiostos €.
Yrityksen kannattaa myös tutustua verkkokauppiaan muistilistaan, joka kertoo mitä kaikkia tietoja internetsivuilla on hyvä olla yrityksestä.
Suomen asema versus muut maat
Suomessa verkkokauppa on yhä aika alkutekijöissä, tosin suosio on noussut viime vuosina. Sen osuus koko vähittäiskaupasta on alle 8 prosenttia. Tähän vaikuttaa niin Suomen pieni väkiluku kuin väestön luonne. Suomalaiset ovat asioille hitaasti lämpeneviä ja rutiineista pitäviä, ja tämä näkyy myös verkkokaupassa. Miksi ottaa uusia tapoja käyttöön kun vanhatkin toimivat hyvin? Sosiaalisen median kanavat ovat tulleet yhä suurempaan suosioon ja toivon tämän vaikuttavan myös verkkokauppaan.
Kuitenkin suomalainen kulutti vuonna 2012 verkko-ostoksiin keskimäärin yli 1 900 euroa, kun pohjoismaalaisten keskiarvo on vajaat 1 600 euroa. Eniten Pohjoismaista verkko-ostoksiin käytettiin rahaa Norjassa.
